Edellisessä kirjoituksessani avasin selkeän roolin (kompassi), vastuun (kartta), tehtävien (pisteet kartalla) ja aikataulun (etenemisen rytmi) merkityksellisyyttä. Nämä neljä muodostavat työn tekemisen perusrakenteen — sen kompassin, kartan, pisteet ja rytmin,
Toki tämä samainen aihe koskettaa työn tekemistä yleisemminkin, mutta hankinta-alan ammattilaisena lähestyn asiaa enemmän hankintojen näkökulmasta. Näen hankintojen suunnittelun- ja valmistelun mitä suuremmissa määrin projektina — ja ennen
AI ja koneoppiminen on läsnä kaikkialla (ainakin kaikkien huulilla) ja varmasti myös jatkossa näyttelee entistä suurempaa roolia organisaatioiden eri toiminnoissa. Tieto on tämän päivän kultaa. Gartnerin artikkeli ”
Kuten edellisessä blogitekstissäni kuvasin, toimittajahallinnan sisältö voi käytännön tasolla olla hyvin erilainen riippuen siitä onko kyse julkisen vai kaupallisen sektorin toimijasta. Lähden avaamaan vuonna 2017 julkaistun Valtion hankintakäsikirjan
Olen pohtinut paljon toimittajahallinnan suhdetta sopimushallintaan. Tulisiko toimittajahallinta olla sisällytettynä osaksi sopimushallintaa vai sopimushallinta sisällytettynä osaksi toimittajahallintaa? Onko edes oikeaa vastausta? Mitä merkitystä tällä on? Miksi edes pohtia
Olen viime aikoina pohdiskellut paljon hankinnan roolia, strategista hankintaa ja yleisemminkin kokonaisuuksien hallintaa. Keskityn tässä blogissa kuitenkin aiheeseen hankinnan näkökulmasta, mutta pääperiaatteet toki toimivat yhtä lailla myös muilla
Tiedolla johtaminen on aihe josta on puhuttu paljon ja aihe vain tuntuu kuumenevan. Tiedolla johtamista tavoitellaan ja siihen johtavia projekteja käynnistetään. Tavoite on mielestäni erittäinkin kannatettava, johtamisen tuleekin
